Perheneuvonnan blogi

Julkaistut kirjoitukset linkittyvät Kalajoen rovastikunnan perheneuvontaan.

Kirjoittajina ovat keskuksen perheneuvojat.

1.3.2024

Rakkaus, rohkeus ja selviytyminen 

Tykkään vapaa-ajalla katsoa elokuvia. Elokuvan tarina ja hahmot mahdollistavat samaistumista tai uuteen havahtumista ja haastetuksi tuloa. Viimeksi katsoin elokuvan Myrskyluodon Maija. Elokuva on mykistävän kaunis kuvaus rakkaudesta, rohkeudesta ja selviytymisestä. Elokuva perustuu Anni Blomqvistin romaaneihin Myrskyluoto ja kertoo Maijan ja Jannen elämästä Ahvenamaan saaristossa vuosina 1842-1899.

Ajan tavan mukaan Maijan mielipidettä ei kysytty, kun hänet luvattiin Jannelle vaimoksi. Vastavihityt Maija ja Janne alkavat yhteisen taipaleensa kulkien karuun ulkosaaristoon Myrskyluodolle. Janne sanoo Maijalle, että Myrskyluodossa saa olla juuri sellainen kuin on, vaikka tehdä auringonkuvia seinälle, eikä kukaan pidä pöljänä. Elämä on yksinkertaista ja arjen ilot ovat pieniä ja konkreettisia. Työntäyteiset päivät kuluvat nopeasti ja parin välinen rakkaus ja luottamus kasvavat kuin huomaamatta. Maijan ja Jannen rakkaus on samaan aikaan niin herkkää ja vahvaa, että he selviävät mistä vain. Ja paljosta he joutuvatkin selviytymään.

Perheneuvojana minua puhuttelee Sanna Aavaluoman toteamus, että vastavuoroisesti ehdoitta rakastetuksi tuleminen on yksi parisuhteen suurimmista haasteista. Ilmaisu paljaana toisen edessä kuvaakin sitä suojattomuuden tunnetta, joka liittyy kokonaan rehellisenä ja avoimena oloon. Se edellyttää suhteen molemmilta osapuolilta luottamusta ja myötätuntoista suhtautumista toiseen. Sen toteutuminen merkitsee kokonaisvaltaista kokemusta siitä, että toisen kanssa on turvassa, hänen kanssaan ei tarvitse olla varuillaan tai hänen reaktioitaan tarvitse pelätä. Parisuhteessa nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ei merkitse täydellistä samanmielisyyttä. Se merkitsee kummankin kokemusten olemassaolon oikeutta, kunnioittamista ja arvottamista. Jostakin eri mieltä oleminen, tai saman asian eri tavalla kokeminen ei merkitse toisen hylkäämistä tai arvostelemista.  

Elokuva muistuttaa meitä etsimään tukea, lohtua ja iloa puolisosta. Kun uskallamme heittäytyä ja luottaa toiseen, voimme kokea myös vastaanottamista ja kannattelemista.

 

Marjukka Hosionaho, perheneuvoja

 

 

11.3.2022

Toivon katse

Miten ensimmäinen ihminen, jonka katseen kohtasit tänään, katsoi sinua? Miten sinä katsoit häntä?

Katseella tai katsomatta jättämisellä on merkitystä. Katse synnyttää yhteyttä ja toivoa. Silloin kun oma toivo tämän maailman keskellä on hukassa, voi toivo löytyä toisen ihmisen katseesta. Ohi katsominen puolestaan alleviivaa toivottomuutta ja yhteyden puutetta. Kokemus yksinäisyydestä voi syntyy ihmisten keskellä, jos toiset katsovat ohi tai muualle. Olo on silloin toivoton ja torjuttu. 

Millaisia katseita sinä olet saanut elämäsi aikana? Jonkun katse on ehkä ollut arvioiva ja kriittinen. Jonkun katse ehkä halveksuva tai vihainen. Toivottavasti joku on katsonut sinua myös rakastavasti ja hyväksyen. 

Ihminen tarvitsee nähdyksi tulemista. Ihminen voi tulla näkyväksi, kun häntä katsotaan silmillä, jotka uskovat hänestä hyvää ja toivovat hänelle hyvää. Usein ihmisen syvin kaipaus on tulla nähdyksi ja syvin pelko on joutua paljastetuksi. Suurimman kaipauksen toteutumisen tiellä on suurin pelko. 

Oletko pysähtynyt miettimään, miten sinä olet katsonut läheisiäsi töissä, kotona ja harrastuksissa? Joskus on vaikeaa kohdata toinen ihminen erillisenä ja erilaisena omana itsenään. On lähestyttävä toista avoimesti. Antamalla tilaa toiselle voi aidosti katsoa, millainen toinen on. 

Raamatun Sananlaskuissa jo sanotaan: ”Ystävällinen katse ilahduttaa mielen.” Jaetaan siis katseilla toivoa toisillemme! Tehtävämme on pitää toivoa yllä. 

 

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

 

 

1.10.2021

Mitä kuuluu maskin taakse? 

Koko tämän vuoden olemme tavanneet toisiamme maskin takaa. Mitä maskin taakse kuuluu? Mitä kaikkea olemme maskin takana kokeneet ja käyneet läpi viime kuukausien aikana? Mitä on jäänyt piiloon ja jakamatta?

Kysymykseen, mitä kuuluu, on oikeastaan aika vaikea vastata. Ihmiselle kuuluu usein kovin monenlaista. Jollekin elämänalueelle voi kuulua iloa ja tyytyväisyyttä, toiselle surua ja huolta. Aina en oikein itsekään tiedä, mitä minulle kuuluu.

Voimme miettiä eri elämänalueiden työn, perheen tai harrastusten kuulumisia, mutta voimme myös pysähtyä miettimään, millainen oloni on tänään. Mitä keholleni kuuluu? Mitä mielelleni kuuluu? Mitä sielulleni kuuluu? 

Keho voi kertoa jäykkyydestä, kireydestä tai kivusta. Mieli voi kantaa asioita, joista haluaisi jo päästää irti. Sielu voi kaivata ja ikävöidä jotain. Mitä nousee esiin sinun kehostasi, mielestäsi ja sielustasi? Kenelle haluaisit kertoa niistä? Kenen kanssa haluaisit jakaa sen, mitä sinulle kuuluu?

Ihminen tarvitsee kaikkia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen auttaa myös jaksamaan ja voimaan paremmin. 

Kuuluipa maskin taakse mitä tahansa, hyväksymällä tosiasiat voi löytää levollisen oman olemisen paikan. Olosuhteista huolimatta voi löytää kehon rentoutta, mielen keveyttä ja sielun lepoa Jumalassa. 

Toivon sinulle kaikkea sitä mitä kehosi, mielesi ja sielusi kaipaa ja tarvitsee. Ja toivon, että löydät levollisen paikan elämäntilanteesi keskellä.
 

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

 

9.9.2020

Toimivaa suhdetta etsimässä

Rakkaus ei ole tunne vaan se suhde, johon liittyy monenlaisia tunteita. Suru, pelko, pettymys, suuttumus ja viha liittyvät läheisiin ihmissuhteisiin kuten ilo, turvallisuus ja rauhakin. Ihmistä, jota rakastan, häntä myös suren ja häneen myös petyn.

Rakkaus on tahtoa vaalia suhdetta. Välillä suhde ja tahtokin on koetuksella. Onko meillä enää ollenkaan parisuhdetta?

Kun istumme seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen nojatuoleissa pienen sohvapöydän ympärillä, emme etsi syyllisiä vaan keskiössä on suhde. Miten me vaikutamme suhteeseen? Voimme muuttaa vain omaa toimintaa ja asennoitumista.

Tuon pienen pöydän ympärillä on tapahtunut monta ihmettä. Kun ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi, armo ja toivo ovat konkreettisella tavalla läsnä. Pienikin muutos omassa toiminnassa voi saada aikaan isoja ihmeitä parisuhteessa

Aikuisten parisuhde vaikuttaa myös lapsiin. Parisuhde on lapsen koti, jossa hän oppii sen, miten ollaan parisuhteessa. Toimivan parisuhteen mallin antaminen ei ole helppoa, mutta se on lahja, jonka voimme lapselle antaa.

Vanhempien suhde lapsiinsa ja toisiinsa muuttuu erossa, mutta se ei katoa. Myös eron jälkeen voi rakentaa toimivaa suhdetta paitsi lapsiin niin myös entiseen puolisoon. Eron jälkeen mahdollisissa uusperheissä odottavat uudet haasteet, mutta myös uudet mahdollisuudet. Koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa toimivaa suhdetta toiseen ihmiseen.

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

 

28.5.2020

Mihin suuntaan? 

Työhuoneeni seinällä on Maija Louekarin suunnittelema kangas ”Iso satakieli”. Minulle kankaan kuva kertoo niistä monista suunnista, joihin perheneuvonnassa katsotaan.

Kankaassa on kahdet kasvot, jotka katsovat eri suuntiin. Katseet ovat miettiviä ja surullisia, mutta myös päättäväisiä. Katseet etsivät uutta suuntaa. Sellaisia katseita näkee perheneuvonnan kohtaamisissa. Molempien katseiden suunta on tärkeä tulla nähdyksi.

Seinäkankaassa on kasveja, voimakkaan värisiä ja haalean värisiä. Ne ovat kuin ajatuksia ja tunteita, jotka kasvavat ja täyttävät pään. Voimakkaat tunteet ja ajatukset huomaa helposti, mutta haaleat huomaa vasta kun pysähtyy tutkimaan. Yksin voi olla vaikea hahmottaa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, mutta puhumalla selkiintyy tunteiden suunta.

Isojen kasvojen väliin hahmottuu pienemmän kasvot. Ajattelen, että ne ovat kuin lapsen kasvot. Lapsi elää keskellä aikuisten tunne- ja ajatusmyrskyjä ja aistii kodin ilmapiirin. On hyvä pysähtyä miettimään myös lapsen näkökulmaa ja hänen katseensa suuntaa.

Pienempien kasvojen yläpuolella on vielä yhdet kasvot. Niiden kasvojen päälle ovat pudonneet mustavalkoiset lehdet. Ajattelen, että nuo kasvot kuvaavat kahden ihmisen välistä suhdetta. Suhteen kasvojen katsominen usein unohtuu. Suhde jää varjoon.

On tärkeää katsoa itseen ja kysyä mitä minulle kuuluu ja on tärkeää katsoa toiseen ja kysyä mitä sinulle kuuluu. Mutta on tärkeää katsoa myös kahden ihmisen välistä suhdetta ja kysyä mitä suhteelle kuuluu. Mihin suuntaan suhde on menossa? Miten voisimme vahvistaa suhdetta ja tehdä sen kasvoja näkyväksi?

Kankaassa on lintuja, jotka katsovat taaksepäin. Kun katsoo elämää taaksepäin ja kohtaa sen minkä on jättänyt taakse, voi ymmärtää paremmin itseä ja toista tässä hetkessä. Menneisyys kulkee mukana, mutta sen ei tarvitse hallita tätä hetkeä.

Kankaassa on myös kaksi tumman keltaista lintua, jotka katsovat alaspäin tähän hetkeen ja toisaalta eteenpäin tulevaan. Missä sinä näet itsesi kahden tai viiden vuoden päästä? Mikä on suunta, johon sinä haluat katsoa ja kulkea? Virren 525 sanoin: ”Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu…”

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

 

27.2.2020

PNK 30 vuotta!

Kalajoen rovastikunnan perheasiain neuvottelukeskuksen synttäreitä juhlittiin 16.2.2020 Suvannon kappelissa. Paikalla oli monia Kalajoen rovastikunnassa perheneuvontatyötä tehneitä.

Perheasiain neuvottelukeskus eli PNK perustettiin 30 vuotta sitten 1.2.1990. Jo sitä ennen lähes kymmenen vuoden ajan rovastikunnassa oli perheneuvoja-sairaalateologin virka. Kun perheasian neuvottelukeskus perustettiin perheneuvonta ja sairaalasielunhoito eriytettiin toisistaan. Aluksi neuvottelukeskuksessa oli yksi viranhaltija ja vastaanottotilat olivat Oulaisissa. Ensimmäisen vuoden jälkeen neuvottelukeskus muutti Ylivieskaan, joka sijaitsee keskellä rovastikuntaa. Vuonna 1996 perustettiin toinen virka, jonka tehtäväkuvaan kuuluu myös palvelevan puhelimen työstä vastaaminen.

Perheneuvonnan perustehtävä on vahvistaa perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ihmisiä kohdataan sielunhoidollisen ja terapeuttisen keskustelun avulla parisuhteen ja perheen eri vaiheissa sekä kriisitilanteissa.

Seurakuntien perheneuvonta on kaikille avointa ja ilmaista. Keskustelemaan voi tulla yksin tai puolison kanssa ajanvarauksen kautta.

Vaikka suurimmalla osalla lapsiperheistä menee hyvin, pikkulapsiperheiden arki on kuormittavaa. Tilanteiden kriisiytyessä nykyvanhemmat osaavat hakea apua. Suurin ryhmä perheneuvonnan asiakkaista onkin 30-39 –vuotiaat, joiden perheessä on enemmän kuin kaksi lasta. Miesten osuus asiakkaista on lähes puolet. Vuonna 2019 yleisimmät tulosyyt olivat vuorovaikutusongelmat (43%), erokysymykset (22%) ja elämänvaihekriisit (10%).

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

 

26.8.2019

Arjen kuva

Ottaisinko kuvan pellillisestä lasten kanssa leivottuja sämpylöitä vai pohjaan palaneesta puurokattilasta?

Kertoisinko piirustuksesta, jossa äiti on piirretty prinsessaksi vai piirustuksesta, jossa äidin pään päälle on piirretty musta pilvi?

Jos muistelisin sitä iltaa, kun koko perhe pelasi Afrikan Tähteä, jättäisinkö kertomatta miten pelinappulat lensivät häviön hetkellä ja lopulta kaikki itkivät?

Kumman kuvan jakaisin sosiaalisessa mediassa? Kummasta kertoisin naapurille?

Arki on itkua ja iloa, omien ja toisten rajojen kohtaamista, rikasta ja raskasta, mutta rakasta.

Rukoilen Katja Kailan Taivaan täydeltä sormenjälkiä, äidin rukouskirjan sanoin:

”Herra, annan sinulle huoleni.

Täytä sinä minut rauhalla.

Herra, annan sinulle pelkoni.

Täytä sinä minut toivolla.

Herra, annan sinulle kireyteni.

Täytä sinä minut levollisuudella.

Herra, annan sinulle ärtymykseni.

Täytä sinä minut kärsivällisyydellä.

Herra, annan sinulle riittämättömyyteni.

Täytä sinä minut uskolla.”

Anne Sumela, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja